Erkki Raudaskosken blogi

Biokaasun tankkausasemat

Euroopan unioni on antanut direktiivin, joka velvoittaa Suomenkin rakentamaan biokaasulaitosten yhteyteen tankkausasemia, joiden pisin väli on vain 150 kilometriä. Vaatimuksella pyritään eroon fossiilisista polttoaineista, joita puun ja turpeen ohella Suomessa pääasiassa käytetään. Meidän onkin mahdollista siirtyä täysin omaan uusiutuvaan energiaan ja vapautua energian ostosta, jolloin päästään vähitellen eroon velkasidonnaisuudesta. Samalla saadaan satatuhatta uutta työpaikkaa.

Tankkausasemien lisääminen suuntaa autokannan kehittämisen koko Euroopassa biokaasukäyttöiseksi, ja
vahvana polttoaineena biokaasu soveltuu hyvin myös traktori- ja linja-autokäyttöön. Kaukaa merten takaa rahdattavasta polttoaineesta luovutaan, ja tankki saatetaan täyttää jopa oman navetan kupeesta. Euroopan maille esitetty vaatimus kertoo fossiiliaineiden vahingollisuudesta ja jopa ihmiskuntaa uhkaavasta tuhosta. Tällaiset ohjaavat toimet kuuluvat EU:n tehtäviin, ja esitykset onkin annettava riittävän aikaisessa vaiheessa.

Saksa ja Itävalta ovat päässeet pitkälle oman energian tuotannossa. Uusiutuva energia saadaan näissä maissa pelloista ja metsistä. Saksalainen maatalousjohtaja on kertonut, että maatilat ovat mukana energiantuotannossa ja pisimmät ostosopimukset ulottuvat jopa 20 vuoden päähän. Tiloille taataan riittävät tulot tältä ajalta, jolloin sukupolvenvaihdoksetkin onnistuvat. Ruotsi on asiassa huomattavasti Suomea edellä ja kirii jo Saksan ja Itävallan kannoilla.

Suomessa käytiin taannoin eduskunnassa sitkeä kamppailu biokaasun ja kaasuautojen käyttöönotosta. Nivalalainen kansanedustaja Pekka Vilkuna teki kuusi vuotta töitä ja valmisteli lain, jolla biokaasu ja biokaasuautot saivat käyttöluvan. Aikaisemmin niiden käytöstä sakotettiin. Nyt on päästy vihdoin niin pitkälle, että EU-maat, Suomi muiden mukana, alkavat rakentaa biokaasun tankkausasemia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Niin, Suomeen tehdään taas uusi monopoli: biokaasu. Muu Eurooppa ajaa nestekaasulla, jota Suomessa ei saa käyttää ajoneuvojen polttoaineena. Suomi on kummallinen maa.

Iso-Britannia, Saksa, Alankomaat, Ruotsi, kaikki Baltian maat käyttävät nestekaasua, mutta Suomi ei. Toki noissa maissa on CNG-vaihtoehtokin.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tuota on onneksi hiukan hankalampi monopolisoida kuin bensiiniä, koska biokaasua voi jokainen valmistaa itsekin. Moni valmistaa sitä vahingossakin, vaikkei edes haluaisi.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Enpä nyt menisi noin vahvasti yleistämään esim Balttian maiden kohdalta. Varsinkin Eestissä on menty vuoden aikana melkoinen loikka jakeluverkoston suhteen. Nestekaasuasemaan en siellä ole törmännyt mutta surugaasi ja naturalgaasi, niiden määrä on kehittynyt kovaa vauhtia, lisäksi siellä kaasun hinta on n puolet suomalaisesta.
Ajan biokaasulla ja lähin valmistuspaikka on viidentoista kilometrin päässä kuin myöskin tankkaus.
Täytyy myöskin, että biokaasu valmistetaan jätteistä ja prosessissa syntyvä multa kelpaa maanparannusaineeksi.
Kyllähän poliitikkomme ovat viime vuosina edistäneet kaasunkäyttöä nostamalla kaasun verotusta.
Kaasunkäytön esteenä on ns jo-jo-ilmiö. Kaasuautoja ei osteta koska jakeluverkosto on niin harva ja sitten sama toisinpäin.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Kalle Pohjola: ”Nestekaasuasemaan en siellä ole törmännyt”...

Virossa ajetaan pääasiassa LPG-kaasulla. Se on lyhenne sanoista ”Liquefied Petroleum Gas” eli NESTEKAASU.

Nestekaasuasemia autoille Tallinnassa on n. 30, CNG-asemia tasan 4.

Oletko muissakin asioissa Viron-tuntija?

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola Vastaus kommenttiin #6

Tallinnassa löytyy jo pelkästään Eesti Gaasin asemia 11, muiden operaattoreiden asemia löytyy Tallinnassa 9.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Kalle Pohjola: Baltian tuntija,kaasunerikoismies, katsohanLPG-asema Baltiastaja muualta Euroopasta. Vertaa näiden nestekaasuasemien tiheyttä CNG-asemiin.

Kai edes tiesit, että nämä kaasut eivät ristiin sovi käytettäviksi?

Varsinainen tietomies...

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola Vastaus kommenttiin #7

Baltian tuntija,kaasunerikoismies, katsohanLPG-asema Baltiastaja muualta Euroopasta. Vertaa näiden nestekaasuasemien tiheyttä CNG-asemiin.; tuo nyt oli hieman yliampuvaa kommentoijalta.
Minua oikeastaan kiinnostavat vain biokaasu- ja nestekaasuasemat. Viimeinen lauseesi kyllä melko vahvasti aliarvioi tietämystäni liikennekaasuista kun sentään ajan kaasuautolla. Eihän nestekaasua edes pysty tankkaamaan normaaliin kaasuautoon.
Eestissä muuten ollaan Suomea edellä siinäkin asiassa, että raskas liikenne tankkaa eri suuttimilla kuin kevyt liikenne.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #10

”Eihän nestekaasua edes pysty tankkaamaan normaaliin kaasuautoon”.

Ihme höpötystä. Alla olevasta osoitteesta löytyvät Viron nestekaasun tankkausasemat. Nestekaasu on maailman eniten käytetty kaasupolttoaine ajoneuvoissa. Et sinä tiedä yhtään mitään, vaikka kaasuautolla ajatkin.

http://levautogaas.ee/uldinfo/

Lisätään nuo nestekaasun tankkauspaikat, et sinä niitä itse kuitenkaan löydä:

http://levautogaas.ee/tanklad-eestis/

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Ajelin jonkun aikaa kaasuautolla, ihan hyvä vaihtoehto kyllä. Pari huomiota Ruotsin puolelta.

Tankkaus saattaa olla todella hidasta. Viisi minuuttia letkun kahvassa notkumista ei ole mikään poikkeus. Syynä ilmeisesti laitteen pumppujen teho ?

CNG asemia on kohtalaisen hyvin eteläisessä Ruotsissa, mutta jo Gävlen yläpuolella joutuu turvautumaan perinteiseen bensaan.Lisäksi CNG asemien ongelmana on myös asemien löydettävyys ja asemien sijainti usein ajoreitin ulkopuolella. Saattavat olla teollisuusalueella, monta kilometriä pääväylältä, ja ilman isompia viittoja. Kannataa siis ladata GPS karttaan asemien tarkka ja vahvistettu sijainti. Kaasun hinta on myös suoraan verrannollinen asemien alueelliseen määrään. Vähän asemia, kovempi hinta.

Tarjontaa noista kaasuautoista on ihan kiitettävästi Autounclessa ja hinnat ovat kohtuulliset vrt. bensakäyttöiset ajoneuvot.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Eilen juuri kävin tankkaamassa; 17kg/8kg/min. Se matala kaasunpaine on joskus ongelma. Jos edellä on käynyt tankkaamassa rs-ajoneuvo, voi paine joitain aikoja olla alle 200.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Energiatehokkuuden kannalta olisi paljon järkevämpää polttaa biokaasu voimaloissa sähköksi. Sähkölle on jo valmis jakeluverkkokin olemassa joka kolkassa maatamme. Kaikki lähivuosikymmenten panokset pitäisi laittaa nyt liikenteen sähköistämiseen eikä housuihin kusemiseen pakkasella (biokaasu) tai järjettömyyksiin (vety).

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Euvostoliiton keskuskomitean käsky on käynyt, pitää siirtyä biokaasuun, ei kelpaa sähkö tai nestekaasu. Kuka maksaa bioasemat vai valtio, eihän tällaista pakkoa voi markkinoille esittää? Kommunismi taas haisee.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Esa Mäkinen; jos biokaasu tehdään yhdyskuntajätteistä, mitä housuun kusemista siinä on. Tutustuhan tarkemmin biokaasuun. Biokaasua ja sen keräämistä käytetään jo nyt esim Ämmässuolla melkoisissa mitoissa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Olennainen osa kommenttia uudelleen: biokaasu kannattaa polttaa voimaloissa sähköksi. Eli rautalankaa: ilman muuta tuo resurssi pitää hyödyntää niin maataloudessa kuin yhdyskunnissakin. Mutta ei kyllä kannattaisi suuremmin satsata biokaasun liikennekäyttöön. Voimala on energiatehokas, kuin myös sähkömoottori autossa, kuorma-autossa ja junassa. Polttomoottori on enimmäkseen lämmityslaite niihin verrattuna.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Steiner-koulussa on ilmeisesti kaasun käytöstä sähköntuotannossa parempaa tietoa kuin tekniikan alan oppilaitoksissa. Yleinen käsitys kun on, että kaasua poltetaan kaasuturbiineissa tai polttomoottoreissa, joiden hyötysuhde sähköntuotannossa on suurissa laitoksissa vain marginaalisesti parempi kuin nykyaikaisen auton moottorin.
Tuo ero häviää sähkönsiirron, akuston ja sähkömoottorin hävikkeihin ja siihen, että sähköauto on satoja kiloja painavampi kuin polttomoottoriauto.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Saathan sinä mielipiteesi omanasi pitää. Minä nyt vain kommentoin käyttäjän ominaisuudessa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Toki sammakoillakin on oikeus perspektiiviinsä. Mutta ei omiin faktoihin. Se, millaiseen liikenneinfraan yhteiskunnan kannattaa satsata onkin sitten ihan eri juttu. Ei missään nimessä pidä yhteiskunnan tukitoimin pitkittää nykyisten nokivasaroiden elinkaarta. Keppiä, keppiä!
Biokaasu on kyllä loistava energian lähde sellaiseen sähköntuotantoon, jota tarvitsemme.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Sammakon kait minuun rinnastit.
Kuitenkin; mitä isompi biokaasulaitos, sitä enemmän sillä resursseja myöskin liikennepolttoaineisiin; käsittääkseni järkevää.
Moni kuvittelee biokaasuasemat jonkin putken päähän, ei, ne ovat kontteja, jotka sisältävät CNG:tä, siis mahdollisuus perustaa lähes minne vain, missä kulutusta oletettaisiin olevan.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Niitä kontteja nimenomaan kannattaisi tuoda sinne, missä kulutuspotentiaaliakin on. Pelkkä sääntö 150 km maksimietäisyydestä on liian kankea, koska osassa Suomea ei edes bensiiniä saa noin läheltä (ainakaan muulloin kuin kyläkaupan aukioloaikana). Parempi olisi määrätä esimerkiksi, että 90% väestöstä saisi olla enintään 50 km päässä biokaasun tankkausasemasta tms. Pärjäisi pienemmällä määrällä tankkausasemia ja tulos olisi parempi.

Käyttäjän denkku kuva
Deniz Söderström

LPG, fossiilinen kaasu, joka on yksi raakaöljyn tisle.
CNG (Compressed Natural Gas), paineistettu metaani, joka voi olla fossiilista maakaasua tai uusiutuvaa (jalostettua) bbiokaasua. Jos metaani nesteytetään, niin silloin puhutaan LNG'stä (Liqufied Natural Gas; voi myös olla fossiilista tai uusiutuvaa).
Se, miksi LPG on rajattu liikennekäytöstä Suomessa en ota sen suuremmin kantaa (eli on polttoöljyn tapaan pävämaksumenettelyn alaisuudessa). Lyhyesti syy lienee turvata LPG:n riittävyys teollisuudelle.

Sähkökäyttöiset autot ja työkoneet ovat teknisesti hienoja toteutuksia, mutta näiden käytettävyyden osalta merkittävintä on kunkin käyttäjän tarpeet merkitseviä. Lisäksi näistä on ypäristöhyötyä vain jos ne ladataan uusiutuvaa sähköä käyttämällä (eli kun aurinko paistaa tai tuulee).
Lisäksi soisin hieman kriittisempää tarkastelua jo pelkästään akkujen valmistuksen osalta. Esim. lähes 90 % tunnetuista kobolttivarannoista sijaitsee tiettävästi Kongossa. Jokainen voi miettiä minkälaisissa olosuhteissa siellä louhitaan. Tämän jälkeen mineraalit kuljetetaan ympäri maailmaa akkutehtaille, akut ympäri maailmaa autotehtaille ja lopulta autot ympäri maailmaa autoliikkeisiin. Aika suuri ympäristökuorma syntyy jo ennen kuin auto on liikkunut ympäristöystävällisesti senttiäkään.

Mitä taas tulee biokaasun polton suurissa voimalaitoksissa, niin itselleni jää hyvin usein epäselväksi, mikä on tällaisten puhujien agendalla. Liekö voimakasta omistusta sähkö- tai siirtoverkkoyhtiöissä? Toisena on (varsinkin Suomen Kohdalla) sähkön hinta. Biokaasun laitospoltto sähköksi ei ole taloudellisesti kannattavaa. Sähkön pitäisi maksaa huomattavasti enemmän, jotta tämä toteutuu. Sen sijaan liikennebiokaasusta saadaan jo kannattavaa hintaa, joten eipä siinä mielessä ole mitään syytä vastustaa bensiinin ja dieselin korvaamista biokaasulla polttomoottoreissa. Käyttäjän kannaltakin tämä on edullisempaa niin tankkausaikojen, kuin koneiden (tai autojen) toiminta-aikojen (-matkojen) suhteen.

Vähemmän tunnettua on, että paras tapa varastoida energiaa on P2G (Power to Gas) -ratkaisuissa. Näissä uusiutuvan sähkön paikallinen ja hetkellinen ylituotanto hyödynnetään valmistamalla kaasua (vetyä tai metaania), käytettäväksi myöhemmin. Tämänkin toimenpiteen osalta oman tarkastelunsa voi tehdä sen suhteen, onko tällaista kaasua järkevää polttaa (metaanin osalta) sähköksi, jos sen voi käyttää ("tehottomassa") moottorin polttoaineena?

Toimituksen poiminnat